Maassa hallitus ja Joutsassa hyvä tahto

Suomeen pihtisynnytettiin seitsemän viikon ponnistusvaiheen jälkeen hallitus. Onnea ja menestystä Petteri Orpon (kok) johtamalle oikeistohallitukselle, joka ehti ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana kokea historiallisen luottamusäänestyksen. On ikävää, että hallituksen sisälle on sen alkumetreillä kylvetty epäluottamuksen siemen. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja tietääkseen, että kausi tulee olemaan vaikea.

Joutsassa eletään kuitenkin joutsalaista todellisuutta välittämättä isolla kirkolla tapahtuvista kähinöistä. Kuntapolitiikassa ei ole hallitus- ja oppositioasetelmaa, vaikka jotkut joskus sellaista vaikutelmaa haluaisivat luoda. Orpon hallitusohjelmalla on luonnollisesti vaikutuksensa joutsalaisten arkeen ja kunnan päätöksentekoon, joten teen siitä pari nostoa.

Hallituksella on vahva tavoite sopeuttaa eli leikata julkisen talouden menoja. Iloinen uutinen on, että sitä ei tehdä kuntien kustannuksella eikä hyvinvointialueiden rahoitusvajetta paikata kuntataloudesta leikkaamalla. Tämän on hallitus luvannut. Lupausta on seurattava tarkkaan aina hallitusten budjettiriihien yhteydessä.

Hyvinvointialueen valtuutettujemme on hyvä olla hereillä, jotta sote-palvelut saadaan tulevaisuudessa pidettyä joutsalaisia lähellä. Hallitus nimittäin edellyttää hyvinvointialueilta peräti 1,4 miljardin menojen hillintää hallituskauden aikana. Jos Keski-Suomen hyvinvointialue ei pysty itse sopeuttamaan valmiiksi alijäämäistä toimintaansa, se voidaan hallitusohjelman kirjauksella ottaa ministeriön ohjaukseen. Raju uhkaus.

Hyvä uutinen on, että hallitus käynnistää kauan toivotun kuntien rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen. Tämänhetkisen tiedon mukaan kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksiin olisi tulossa yhden prosentin leikkaus ja se kohdistunee pääosin perusopetukseen eli Joutsan koulutoimeen. Sen kanssa pystynemme elämään?

Hallitusohjelman ehkä ikävin uutinen joutsalaisille on verouudistus, jolla tavoitellaan kunnille peräti 110 miljoonan euron lisätuloa. Hallitus on eriyttämässä maapohjaa omalle veroprosentilleen yleisestä kiinteistöveroprosentista ja nostamassa sen alarajaa nykyisestä 0,93 prosentista peräti 1,3 prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti on nyt kunnassamme 1,1.

Tämä verouudistus kohdistuu kipeimmin pienituloisiin vanhuksiin, joilla on harteillaan esimerkiksi kiinteistöjä tai mummonmökkejä. Myös maatalousyrittäjien kurjistaminen viime vuosien Ukrainan sodan hintojennousun ja energiakriisin jälkeen jatkuu kiinteistöjä ja maapohjaa kovemmin verottamalla. Joutsan kunnan kassaan tämä verouudistus tuo arviolta vähintään noin 130 000 euron vuotuiset lisätulot.

Hallitusohjelmassa on paljon avoimia kysymyksiä, joista on luettavissa kevyelläkin poliittisella päättelykyvyllä halukkuutta toimintojen keskittämiseen.

Hallituksessa on päätetty, että kriisikuntakriteerit arvioidaan uudelleen ja kuntakoon kasvuun suhtaudutaan myönteisesti. Vastuu koulutuspalveluista, mukaan lukien myös varhaiskasvatus ja perusopetus, edellyttää jatkossa riittävän laajaa väestöpohjaa. Tarjolla on siis joko yhteistoimintaa tai kuntaliitoksia.

Lukiomme tulevaisuus tulee olemaan vielä tällä valtuustokaudella poliittinen kysymys, koska hallitus miettii lukiorahoitusta uudelleen. Jo nykyisellään valtionosuudet eivät ole riittäneet lukiokoulutuksen järjestämiseen, vaan kuntamme on rahoittanut lukiota itse. Aiemmin mainittu yhden prosentin indeksileikkaus vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Tällä hetkellä meillä on ollut päättäjien keskuudessa erinomainen yksimielisyys oman lukion tärkeydestä alueemme elinvoimalle. Toivon samaa hyvää tahtoa ja tekoja jatkossakin.

Hallituksen ohjelma "Vahva ja välittävä Suomi" korostaa kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaisuutta. Pienten kuntien neuvottelukunta on perinteisesti ollut myös Joutsan ääni isolla kirkolla ja sen aloitteesta olemme saaneet muun muassa erilaisia elinvoimaa vahvistavia hankerahoja kuten nyt viimeisimpänä Haihatuksen Taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoitus kulttuurimatkailupalvelujen kehittämiseen. Nyt tätä neuvottelukuntaa ollaan lakkauttamassa.

Hallitus leikkaa myös maaseudun ja alueellisen kehittämisen rahoista liki 242 miljoonaa (kansallinen raha huomioiden) ja vapaasta sivistystyöstä 25 miljoonaa. Tämä tarkoittaa leikkauksia maaseudun yritys- ja hanketukiin, Maaseutukehityksen Leader-rahoitukseen ja Puulan seutuopiston toimintaan.

Seutuopisto on monelle joutsalaiselle tärkeä harrastus- ja itsensä kehittämisen paikka. Se lienee myös ainoa taho, jossa esimerkiksi toimeentulotuella elävä joutsalainen voi opiskella ja harrastaa ilmaiseksi.

Kun maan hallitus vasta aloittelee toimintaansa, meidän kautemme tulee jo puoliväliin. Syksyllä on edessä joitakin sovittuja vaihdoksia keskeisiin luottamustoimiin. Kiitos kaikille – niin luottamushenkilöille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä kuntalaisille – tähän astisesta yhteistyöstä. Toivottavasti loppukaudellakin löytyy hyvää tahtoa toimia kunnan ja kuntalaisten eduksi.

Pauliina Maukonen
kunnanhallituksen puheenjohtaja

(Kirjoitus on julkaistu Joutsan seutu -lehdessä Päättäjän kynästä -palstalla 5.7.2023)