Keskustan nousu lähtee kohtuullisuudesta
Matti Tuominen antoi Suomenmaan mielipidekirjoituksessaan 28.8.2023 vinkin meille puoluesihteeriehdokkaille, mutta myös muille keskustalaisille: Kaikkea energiaa ei kannata uhrata menneen analysointiin. Viisas vinkki – kiitos siitä Matille.
Kuitenkin siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Tämä Tapani Töllin ja Juha Rehulan tutuksi tekemä sanonta on hyvä ohjenuora tulevaisuudelle. Pitää tuntea historia voidakseen arvioida nykyisyyttä ja katsoakseen tulevaisuuteen. Keskustan uusi aika alkaa realistisesta, yhteiskunnallisesta tilannekuvasta.
Tuominen kysyi meiltä puoluesihteeriehdokkailta, miten nostaisimme Keskustan suosta ja osoitamme uutta nousua keskustalaisesti ajatteleville. Vastaukseni on politiikan sisältöihin ja aatteeseen keskittyvä, koska järjestölliset tavoitteeni olen esitellyt puoluesihteerin tavoiteohjelmassa, joka löytyy kotisivuiltani ja Suomenmaasta juttuna.
Keskustan menestyksen avaimet ovat poliittisesta asianomistajuudesta ja sisäisestä eheydestä.
Mikä on kaikkia keskustalaisia yhdistävä teema, johon myös muut keskustalaisittain ajattelevat tuntevat kiinnostusta, jopa vetoa ylisukupolvisesti? Mikä on sellainen asia, josta Keskusta tunnetaan ja jota vain Keskusta yhteiskunnassamme ajaa? Asia, johon kaikki keskustalaiset voivat sitoutua ilman pelkoa kaksinapaistumisesta tai kuppikunnista? Asia, joka houkuttelee uusia kannattajia ja nuoria joukkoihimme? Asia, jonka eteen olemme yhtenäisenä joukkueena valmiit tekemään töitä?
Olemme viime aikoina etsineet itsetuntoamme ja identiteettiämme melkein kuin hukkuva oljenkortta muun muassa koko Suomesta ja aluepolitiikasta, lähipalveluista ja monipaikkaisuudesta, huoltovarmuudesta ja kriisikestävyydestä, ihmisyydestä ja sen kunnioittamisesta ja nyt viime päivinä myös hyvinvointiyhteiskunnasta. Ihmisyydestä vastaiskuna rasismille ja hyvinvointiyhteiskunnasta vastaiskuna yövartijavaltiolle, johon erityisesti perussuomalaiset haluavat meitä nyt laitaoikeistolaisella hallituspolitiikalla johtaa. Toimintakulttuuriltamme tunnistamme liki yksimielisesti olevamme maltillisuuden ja kohtuullisuuden asialla.
Näemme siis kyllä aatteemme ja toimintakulttuurimme tarjoamat mahdollisuudet, mutta olemme jumissa. Emme voi jäädä odottamaan pelastajaa, mutta emme myöskään halua tavata mestaajaa. Toimintatapaamme luottaen ja aatteemme voimin on edettävä 2030-luvulle.
Siispä esitän rohkeasti keskustalle nämä kaikki edellä mainitut asiat sisältävää "kolmannen tien kohtuuajattelua" politiikkamme, taloutemme ja hyvinvointimme uudeksi perustaksi. Kohtuuajattelun ideologinen tausta on alkiolaisuudessa ("hyvä ihminen ja kunnon kansalainen") ja kohtuutalous- ajattelusta (de growth).
Perustelen esitystäni nykytilanteella: Yksipuolisesti materialismiin ja jatkuvaan kulutukseen perustunut elämäntapamme, jossa valtionvelka vain kasvaa, väestö ikääntyy ja palvelut keskittyvät, on tulossa tiensä päähän. Olemme pian tilanteessa, jossa hyvinvointi ja hyvä elämä tulee määritellä uudelleen, koska rahat loppuvat. Jos me emme sitä tee, sen tekee taatusti joku muu puolue. Tästä näimme jo viitteitä valtiovarainministeri Riikka Purran budjettipuheissa.
Tulevaisuudessa meidän on politiikassamme ajateltava ihmisen sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kasvattamista aineellisen toimeentulon rinnalla. On kaivettava naftaliinista alkiolainen maahenkisyys, sivistys, yhteisöllisyys ja ajatus lähipolitiikasta.
Taloudessa taas tulee suunnata huomio luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön. Maaseudusta tulee kohtuupolitiikassa edelläkävijä. Kaupunkien ja maaseutualueiden välille syntyy entistä tiiviimpää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Kohtuullisesti on mahdollista elää niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Kertakäyttötalous minimoituu ja kestokäyttötalous tulee tilalle.
Elämäntapana kohtuullisuus on jo nyt osa monen – etenkin nuoren - arkea ja arvomaailmaa.
Keskustan tulee siis tehdä kohtuullisuudesta hyve, johon jokainen suomalainen voi osallistua kokien itsensä tärkeäksi. Keskustan oppositiopolitiikassa kohtuullisuus tarkoittaa sitä, että jokainen hallituksen esitys tulee arvioida kohtuullisuuden ja sosiaalisen kestävyyden kautta.
(Teksti on julkaistu Suomenmaan mielipidepalstalla 31.8.2023.)