Joutsan elinvoimaa metsästämässä
Pienten kuntien luottamushenkilöjohto kokoontui reilu viikko sitten Kuntatalolle Helsinkiin pohtimaan hallitusohjelman vaikutuksia pienten kuntien tulevaisuudelle. Olin mukana viemässä keskusteluihin ja myös kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle Joutsan ääntä.
Toivoin omassa puheenvuorossani maan hallitukselta pitkäjänteistä päätöksentekoa niin kuntatalouden, elinvoiman kuin kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmista. Joutsan ja muiden pienten kuntien haasteet ovat lähes poikkeuksetta taloudellisia tai elinvoimaan liittyviä, joten esimerkiksi tuleva valtionosuusjärjestelmäuudistus on syytä tehdä muulla tapaa kuin raippaa kunnille heiluttamalla.
Tuskin olin ehtinyt päivän päätteeksi poistua Kuntatalolta, kun minutkin tavoitti kaikkien kuntien "veret seisauttanut jälkipiiska". Juuri kun kunnat olivat ehtineet ilmoittaneet veroprosenttinsa ja budjetit ovat enää valtuuston päätöksiä vailla, valtiovarainministeriö tiedotti muutoksista ensi vuoden valtionosuuksiin – auttamattoman myöhään. Se siitä pitkäjänteisyydestä! Jälkipiiska tarkoittaa Joutsalle yli 300 000 euron lisälaskua eli vyön kiristystä. Sittemmin leikkaus kohdistettaneen vasta vuoteen 2025 vuoden 2024 sijaan, mikä on laiha lohtu.
Kun meillä päätöksentekijöillä on tulevina vuosina edessä ahkeraa painia kuntatalouden kanssa, niin on sitä myös elinvoiman ja kuntamme imagon kanssa. Kunnallisalan kehittämissäätiön viime viikolla julkistetun tutkimuksen mukaan Joutsan elinvoima on hukassa. Menestyneimmät kunnat löytyvät nk. kasvun imun tai kaupunkien läheisyydestä.
Pientä toivoa antaa se, että vihreän siirtymän investoinneilla kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, akkuteknologialla, energian siirtoverkoilla ja kiertotaloudella on yhteyttä kuntien elinvoimaan. Kaava on KAKS:n tutkimuksen mukaan seuraava: Investointien toteutuminen lisää työvoimatarvetta, joka lisää laajempaa taloudellista ja muuta toimeliaisuutta, joka puolestaan vaikuttaa myönteisesti alueiden tulevaan väestökehitykseen ja muuttovetovoimaan.
Mukaan yhtälöön voisi tietysti lisätä suoraan kunnille investoinneista kohdistuvat verotulot, joilla lisätään kuntien tulopohjaa. Kyyjärven tuulivoima on tästä erinomainen esimerkki ja muita esimerkkejä löytyy vaikkapa Pohjois-Pohjanmaalta.
Helppoa kuin heinänteko – Höystösensuolle siis tuulivoimaa ja Joutsassa on kaikki hyvin?
Keski-Suomen kuntien elinvoimatyötä ohjataan maakuntakaavalla, joka olisi tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa reilun viikon päästä 8.12.2023. Kaava mahdollistaa Höystösensuon tuulipuiston. Kaavoituksen tavoitteena on ollut maakunnan edun mukaiset ratkaisut, jotka tukevat kehitystä ja toteutuessaan tuovat myönteisyyttä ja taloudellista tulosta maakuntaan ja kuntiin.
Maakuntakaavan valmisteluprosessi on ollut mittava ja osallistava. On pyydetty lausuntoja ja on annettu mahdollisuus maakunnan asukkaille, kunnille ja eri toimijoille tutustumiseen suunnitelmien eri vaiheissa. Lisäksi on annettu mahdollisuus huomautuksien ja muutoksien tekemiseen maakuntakaavan sisältöön.
Höystösensuosta on äänestetty maakuntahallituksessa useamman kerran. Muistutuspatteri on ollut suuri ja siitä voidaan huomioida toistuvat huomautuskohdat eri valittajien ja muistutusten antajien osalta. Samat asiat toistuvat ja keskeinen viesti on se, että ei tuulivoimaa Leivonmäelle
Joutsan seudulla käyty keskustelu ja sosiaalinen viestintä tuulivoimasta on ollut vilkasta, mikä on erittäin hyvä asia. Keskustelussa on kuitenkin jätetty huomioimatta kokonaan ne mahdollisuudet, joita hankekokonaisuus tuo ja antaa koko seutukunnalle. Myös vaihtoehtoiset esitykset kunnan tulopohjan lisäämiseksi ovat puuttuneet. Näitä odotan kuumeisesti edelleen erityisesti päättäjiltämme.
Sosiaalisessa mediassa keskustelu asian ympärillä on mennyt ikävällä tavalla henkilö- ja puoluekohtaisuuksiin ja keskusteluista on suljettu jopa pois joitakin henkilöitä. Onkohan tämä nyt sitä oikeaa joutsalaista avoimuutta? Päätöksentekopöydissä olen havainnut niin ikään istuvan nykyään TVP:n eli Tuulivoiman Vastustajien Puolueen, mikä ei varmastikaan ole jäänyt kuntalaisiltakaan huomiotta, jos pöytäkirjoja tykkää lueskella tai valtuuston kokouksia seurata.
Olen kunnanhallituksen puheenjohtajana huolissani ennen kaikkea kuntamme elinvoimasta, koska sillä tuotetaan tulevaisuudessa yhä suurempi osa kuntalaisten palveluista ja hyvinvoinnista. Minua surettaa myös kaksinapainen päätöksentekokulttuurimme, koska meillä on paljon muitakin kysymyksiä kuin tuulivoima, joita varten kuntalaiset ovat meidät päättäjät valinneet.
Huolissa piehtaroimalla asiat eivät kuitenkaan korjaannu. Niiden eteen on tehtävä työtä. Elinvoima-asioissa pääsemme toivottavasti pian uuden alkuun, kun lähdemme työstämään yhdessä yrittäjien kanssa Joutsan elinvoimalupausta. Siihen työhön toivon laajaa osanottoa ja lupaukseen kaikkien joutsalaisten sitoutumista, kun aika on.
Kirjoitukseni on julkaistu ensimmäisen kerran Joutsan seudun Päättäjän kynästä- palstalla marraskuussa 2023.